17. syyskuuta 2017

ARABIC TEXT TATTOO


Untitled Untitled Untitled

En olisi ikinä uskonut, että tulisin ottamaan tatuointia harkitsematta asiaa alle kahta tuntia - saati sitten, että päättäisin antaa kenenkään hakata mustetta kylkeeni. Mutta siinä se nyt on. Uuni tuore tatuointi kyljessä ja täysin extempore päätöksen myötä.

Kahdella läheisellä ystävälläni oli varattuna tatuointi-aika torstaina iltapäivällä. Minä, veljeni ja kolmas yhteinen ystävämme halusimme mennä mukaan tukemaan likkoja liikkeeseen. Katselimme siinä kun likkoihin alettiin hakata mustetta iholle ja ai morjes kun alkoi itseäkin himottamaan. Veljeni sattumoisin kysyi tatuoijalta, että olisiko hänellä likkojen jälkeen aikaa jäädä vielä tatuoimaan. Tatuoijan myönteisen vastauksen myötä veljeni ehdotti, että mitäs jos laitettaisiin samanlaiset tatuoinnit iholle? Olin todella epäröivä ja ajatus uudesta tatuoinnista jännitti rehellisesti ihan hulluna, koska tällaisissa asioissa haluan harkita asiaa kunnolla ja olla täysin varma päätöksestä.

Aluksi mietimme toistemme nimiä ja molemmat harkitsi täysin eri paikkaa tatuoinnille. Veljelläni oli ajatuksena laittaa tatuointi hauiksen kohdalle ja itse puolestaan mietin tatuointia nilkkaan. Hetken päästä tultiinkin siihen tulokseen, että otetaan sittenkin meidän sukunimi, sillä meidän molempien nimet ovat neljän kirjaimen verran lyhyet. Tämän jälkeen alkoi palloilu latinan ja arabian kirjainten välillä sekä päätös tatuoinnin paikalle iholla. Lopulta päädyttiin veljeni kanssa siihen, että arabian kirjaimet tekevät tatuoinnista paljon erityisemmän sekä erikoisemman. Se edustaa myöskin sitä, mistä meidän juuret ovat kotoisin. Paikka tatuoinnille tuli ihan viime tingassa, täysin random, hetken mielijohde.

Mulla on aina ollut suuri pelko laittaa tatuointia kylkeen, sillä olen kuullut hirveästi tarinoita siitä kuinka sietämätöntä se kipu on. Ajatus myöskin siitä, tulenko pysymään paikoillani, kutittaisiko mua ja kestäisinkö kipua - pyöri kokoajan mielessäni. Veljeni tatuoitiin tietenkin ensin ja siinä vieressä seisoessa alkoi jännittämään entistä enemmän. Hän ei liikahtanut ollenkaan, makoili siinä niin rennosti ja jopa snäppäili ilman huolen häivää. Veljeni kyllä myönsi, että sattuu ja tuntuu, muttei se todellakaan siltä näyttänyt. Pian olikin oma vuoroni. Sydämeni hakkasi siihen malliin, että teki mieli perääntyä ja perua koko homma. Pian tatuoija alkoi hakata mustetta ensimmäiseen kirjaimeen ja voin rehellisesti myöntää, etten ole koskaan tuntenut sellaista kipua. Huuuuhhhhhhh! Puristin tatuointi tuolia niin kovaa, että käteni puutui, hengitin syvään nopeaan tahtiin ja huusin lujaa moneen kertaan. Kipu oli tajuton. Pyysin veljeäni kokoajan puhumaan ja saamaan ajatuksiani muualle, jotta kestäisin session loppuun asti. Ääriviivat tuntuivat, kuin veitsellä oltaisiin viilletty kylki auki - värittäminen taas ei tuntunut enään miltään. Koko touhu oli ehdottomasti jokaisen tuskallisen hetken arvoinen, mutten tule enään ikinä hakkaamaan mustetta kylkeen. Never. Ever.

Kiitokset vielä yllytyshullulle veljelleni tästä ihanasta syntymäpäivälahjasta ihollani. Mä rakastan sitä!



// Me and my brother got new tattoos! It was totally extempore and we didn't plan it at all. Our friends had tattoo appointments this Thursday and we decided to go and support them. All of a sudden my brother decided to ask from the tattoo artist that will she have time after she's finished to do a few more tattoos? After the positive answer my brother suggested that should we take matching tattoos as well? I was freaking out and started to get super nervous. In these kinds of things I want to take time and think about what I want to tattoo on my body. First we wanted to tattoo each other names but then eded up with our last name. We decided to tattoo our last name in arabic letters because it makes the tattoo more unique and special - also it represents where our roots are coming from. I really have to say that I never imagined that I would take a tattoo on my rib. I have always afraid of the pain because I have heard so many stories about it. Honestly I don't wonder why because the pain was unbearable. Still it was worth every minute of the pain. 

I want to thank my crazy brother for this lovely birthday gift on my skin. I love it! 


8 kommenttia:

  1. OOHHHHH TÄYDELLINEN!!!!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiiiiiiiiitos paljon! :') Musta se on kanssa täydellinen <3

      Poista
  2. Mä oon aina ollut sitä mieltä, että tatuointia pitää miettiä pitkään ja kunnolla, mutta jokainen tekee kuten haluaa :) Lisäksi kun ottaa oikeesti oman sukunimensä ja vielä veljen kanssa nii tuskin semmoista tulee katumaan. Toi on tosi siisti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon kanssa aina ollut tota mieltä, sen takia ajatus ahdisti. Mutta tää oli ihan huikea päätös ja tuskin tullaan kumpikaan katumaan. Kiitos paljon! :)

      Poista
  3. Aivan ihana teksti! <3 Mahtava pikkuveli sulla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veljeni on ihan huippu! <3 Kiitos paljon ihanasta kommentista! :')

      Poista
  4. Vitsit miten upee tatuointi <3 Mä niin haluaisin kanssa, mutta en ikinä uskaltais ottaa kylkeen! :( Oon ite kans kuullu niiltä, jotka on tatuoinu kylkeen et se sattuu niin paljon!! Jääny kauhee pelko ajatuksesta, mutta sä oot ollu kyl rohkee ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana olet, kiitos tuhannesti <3 Voi kuule, en minäkään tuohon päivään asti. Oli kyllä tuskallisimmat 15-20 minuuttia mun elämästä tähän asti, mutta ehdottomasti sen arvoinen kokemus! :'D Kyllä siinä penkissä pysyy, ainoo vaan, että kestääkö sitä kipua. Jokainen ihminen on tietenkin erilainen. Mua sattui ihan tajuttomasti! :'D

      Poista

Muistathan jättää kommenttia, toiveita, ehdotuksia tai muuta ihanaa! ;)


Yhteydenotot: beyondwords@hotmail.fi