2. kesäkuuta 2012

Gratuation 2012

Juhlat on nyt vihdoin ja viimein juhlittu ja niistä tietysti myös toivuttu. Palataan nyt hetkeksi tähän monen todella tärkeään ja mun mielestä aivan ihanaan päivään minkä mäkin sain kokea tasan vuosi sitten. Tekisin kyllä mitä vain, että saisin kokea tämän päivän vielä kerran. Ajatella, että siitä on jo kokonainen vuosi kun mä hipsuttelin ihanassa mekossani (jota en ole raaskinut myydä vieläkään) noutamaan oman kauniin valkolakkini ja todistukseni sekä mukavan stipedin täältä samasta paikasta. 

Tänä vuonna moni ystävistäni pääsi ylioppilaaksi, jonka takia sain valitettavasti rutkasti kutsuja ylioppilasjuhliin. Aika ei kyllä millään riittänyt kaikkien ihanien ystävieni juhliin, mutta yritin käydä kyllä niin monessa kuin suinkin pystyin. Joukossa oli myös niitä, jotka eivät valitettavasti valkolakkia saaneet. Kaikki tuet ja lohdutukset annoin kaikin voimin ja tuloksena saatiin päät pystyyn ja syksyllä sitten paremmalla onnella uudestaan. 

Juhlapäiväksi päätin, että Timo tekee mulle kampauksen, sillä siinä olisi mennyt varmasti koko aamupäivä jos mä olisin alkanut väträämään jotain lähelle hyvännäköistä nutturaa itselleni. Onneksi mulla on oma kampaaja kotona niin ei tarvinnut siitä sen enempää stressata. Herättiin aamulla melko aikasin, jotta Timolla olisi sopivasti aikaa muovailla mun hiuksia. Harjoteltiin jo edellisenä iltana hieman tulevaa kampausta, ettei aamulla tulisi niin kauhea kiirus. Monen hikipisaran jälkeen olin vihdoin valmis ja jännittyneenä lähdin katsomaan Hervannan Lukion kevätjuhlaa Miijun ja Kikin kanssa. Timo jäi puolestaan kotiin kuorsaamaan peittonsa alle, vaikka kuinka yritin häntä mukaani suostutella.  















Kevätjuhla oli aivan ihana! Pakko kyllä myöntää, että välillä meinasi nukkumatti tulla pitkien puheiden aikana. If you know what I mean. :D
Tytöt olivat laittautuneet aivan häkellyttävän kauniiksi ja voi niitä ihania mekkoja. Pojat myös erittäin komeina pukuineen ja kravaatteineen. Heitä kun on tottunut enemmänkin näkemään college housuissa tai ihan perus farkuissa. Kevätjuhlassa monein onnitteluiden, halauksien ja vanhojen opettajien kanssa kuulumisien vaihtojen jälkeen lähdin kotiin vaihtamaan vaatteet. Ystäväni Darian ylioppilasjuhlat alkoivat melko aikaisin mistä mun olikin hyvä aloittaa, että varmasti ennätän monen muunkin juhlaan. 




Ehdin juuri ja juuri syödä, ottaa valokuvia ja vaihtaa kuulumisia, kunnes äitini soitti ja tuli hakemaan mut seuraaviin juhliin. Menimme yhdessä äitini kanssa fysioterapeuttimme Jaskan tyttären ylioppilasjuhliin. Olimme siellä vain hetken, sillä meidän oli haettava Timo kotoa ja riennettävä ihanan ystävämme Quynhin juhliin. Voin kyllä sanoa, että tuo ravaaminen oli aivan pepusta.  











Ällistyttävän upea mekko kerrassaan! En saanut silmiäni irti tästä kaunokaisesta. Silmäpupillitkin suureni äärettömiin. Quynhin juhlat olivat aivan ihanat, kauniin puheenkin aikana silmäni kostuivat, tällainen herkkis kun olen. Olemme aivan mielettömän ylpeitä Quynhistä! Näissä juhlissa olisimme halunneet kyllä olla vielä pitempään, mutta äitini soitteli meidän peräämme useita kertoja, sillä seuraavaksi piti kiirehtiä lapsuudenystäväni Mandanan juhliin Hämeenkyröön, minne oli sitten hieman pitempi ajomatka, n. 36 km Tampereelta. 












Ihanaakin ihanampi lapsuudenystäväni Mandana! Olin kyllä aivan huikean ylpeä hänestä:) Niinkuin varmasti moni muukin. Vatsani alkoi näissä juhlissa jo komeasti pullottaa sillä päivän aikana tuli syötyä kyllä älytön määrä erinomaista ruokaa ja suussa sulavia herkkuja! Kalorit ja hiilarit unohdettiin kyllä tuona päivänä:D Rakas kauppiksesta valmistunut merkonomimme Liloz ei pitänyt onneksi juhliansa samana päivänä. Hän päätti pitää ne vasta seuraavalla viikolla, mikä oli varmaan ihan viisas päätös. 



Näistä aivan upeista juhlista siirryimme Timon ja Shirinin kanssa ystävämme Thienin juhliin, mitkä olivat luojan kiitos viimeiset. Tuossa kohtaan alkoi jo pikkuhiljaa väsy iskeä, väkisinkin haukotutti! Lähdimme autolla ajamaan näitä juhlia kohti, josta sitten lähdimme koko poppoolla baariin. Kaikki ystävämme olivat jo siellä, joten me olimme viimeiset. Siellä me sitten aloittelimme ja valmistauduimme huikeaa iltaa varten.  














Tapahtuma- ja muistorikas päivä todellakin. Olisin kyllä niin halunnut käydä monen muunkin juhlissa, mutta aika oli kyllä pahasti meitä vastaan. Ensi vuonna sitten uudestaan;) Onnea vielä kaikille ihanille ylioppilaille! 

Tästä se lähtee! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muistathan jättää kommenttia, toiveita, ehdotuksia tai muuta ihanaa! ;)


Yhteydenotot: beyondwords@hotmail.fi