4. maaliskuuta 2012

HELSINKI here we come

Aivan huippu ihana Helsinki reissu takana. Lähdin viettämään viikonloppuani seitsemän hengen poikalauman kanssa Helsinkiin. Pojilla oli jalkapallo turnaus siellä, joten täytyihän mun äiti hahmona mennä mukaan heitä vahtimaan. Kuka esimerkiksi ruokkisi heidät? (todellisuudessa halusin päästä näkemään ystävääni Lindaa, joka oli samaan aikaan siellä ja tietenkin päästä hieman vaateostoksille)

Lähdimme perjantaina päivällä ja yövyimme Timon veljellä, Vulla. Saavuttuamme, itse asetuin taloksi ja pojat lähtivät saman tien heidän futismatsiin. He siis lähtivät sinne tavoittelemaan kultamitallia ja mä sen sijaan jäin keräämään voimia seuraavalle päivälle.  

Yksin ollessani, tuli heitä oudolla tapaa kauhea ikävä. Kaikki se kovaäänisyys, hullun hauskat vitsit ja ärsyttävä pelleileminen. Mulla oli siinä telkkaria katsellessa kauhean yksinäinen olo. Jouduin viettamaan siis yksin perjantai-illan kolmen-neljän tunnin ajan ja masukin ehti siinä ajassa päästä kurnimaan. Lopulta he tulivat kaupan kautta kotiin ja voitteko uskoa, en joutunut kokkaamaan. En edes tiskaamaan. Pojat hoitivat kaiken alusta loppuun. Mietin, että miksköhän ne ylipäätänsä sitten otti mut mukaan tänne? Maskotiksi kenties? Pelitkin menivät niin hyvin, että lauantaille oli luvassa lisää pelejä, tarkoittaen siis sitä, että mona goes shopping!! 








Pojat lähtivät lauantaina jo kahdeksalta aamulla pelailemaan. Herätyskellona toimi Tanki kattiloineen. Oli kyllä niin lähellä, etten olisi lyönyt häntä itse pannulla takaisin! Sain onneksi vielä unen päästä kiinni ja heräsin vasta kymmenen tienoilla, valmistauduin ja lähdin onnellisena tapaamaan mun rakasta ystävääni. Sovimme Lindan kanssa jo edellisenä päivänä, että tapaamme Helsingin keskustassa. Kävimme siinä syömässä ihana aamupala Picnicissä ja juttelimme siinä tuttuun tapaan kaikki vuosisadan juorut. Päätettiin siinä samalla illan suunnitelmista ja päädyimme siihen tulokseen, että lähdemme juhlimaan Helsingin Onnelaan koko konkka ronkka. 











Taas kerran voisin kehua Helsingin tarjoamaa yöelämää maasta taivaisiin, mutta kun sen olen jo varmaan tuhat kertaa tehnyt, taidan jättää sen nyt väliin. 

Huippu ihanalla illalla on myös omat seurauksensa. Kuvassa talvihorrokseen melkein vaipunut Tanki sai edellisen aamun kattilakellosta samalla mitalla takaisin, kiitos Tuken nahkavyön. Nauroin niin, että meinas pisut päästä pöksyyn!






Ihana reissu pitkään aikaan! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muistathan jättää kommenttia, toiveita, ehdotuksia tai muuta ihanaa! ;)


Yhteydenotot: beyondwords@hotmail.fi