15. heinäkuuta 2011

London Day 7







Äitini, enoni ja täitini aviomies halusivat käydä tietyssä liikkeessä, jossa heidän tarvitsi asioida. Me muut päätimme lähteä istuskelemaan ja odottelemaan heitä. Heillä ei pitänyt kestää kauan. Vartti muuttui kahdeksi, sitten kolmeksi ja lopulta aikaa oli kulunut tunti. Istuimme Starbucksissa reilu tunnin juttelemassa tätini, serkkuni ja veljeni kanssa maailman menoista.





Heti kun äitini ja kumppanit olivat valmiita lähdimme kaikki iloisin mielin kohti Tower Bridgeä.





















Siinä se on!! Tower Bridge. Amazing.
Olisi ollut myös hienoa nähdä sen avautuvan, mutta leffoissa sitä on tultu nähtyä, niin eiköhän tämä riitä.



Ehkäpä Westfieldin paras ostos. Rakastuin tuohon Guess:in laukkuun H-E-T-I!
Se oli kuin rakkautta ensisilmäyksellä. Myyjäkin oli niin komea, että melkein sulin laukkua maksaessani. Hän oikein kehui JetSet kelloani ja sanoi haluavansa itse samanlaisen. Olin myyty.
Terveiset sinne Lontoon Guessin liikkeen komeimmalle myyjälle.


Tapahtuma alueelle oltiin järjestetty jonkinlainen näyttely. Kävelimme hieman eteenpäin ja edessä näkyi valtava ihmisjoukko. Uteliaisuuteni oli valtava, joten päätin mennä lähemmäs katsomaan, että mistä oli kyse. En vieläkään tiedä mikä oli tapahtuman tarkoitus, mutta ihmiset lauloivat yhdessä ja tanssivat aukiolla. Jotain Bobby Marleyn tyylisiä lauluja. Energian taso oli niin korkea, että itselle tuli niin hyvä fiilis. Se oli tarttuvaa, sillä jammailin musiikin tahdissa ihan pakostakin.








Kaiken kuvien oton ja kaiken tuon kävelemisen jälkeen halusimme kaikki Intialaiseen syömään. Lähellä sijaitsi Bengal Clipper niminen Intialainen ravintola, jonne menimme. Asiakaspalvelulle voin antaa puhtaan kympin. He olivat niin kohteliaita ja ruoka oli täydellistä. Suuni huusi kyllä 10xhalleluujaa, mutta selvisin siitä curry annostuksesta ehjin nahoin. Ravintola oli kaunis ja yksinkertainen, sekä siellä oli pianon soittaja soittamassa rauhallista musiikkia, mikä on aika erikoista Intialaisessa ravintolassa.




En ehtinyt edes saamaan kuvaa, missä ei olisi käsiä hyökkäämässä ruokiin. Kaikilla oli huutava nälkä, joten tämä saakoon kelvata.


Löysin myös täydellisen mottoni itselleni.
- you live, you love, you lunch -




2 kommenttia:

  1. Paljonko tuo guessin laukku maksoi?:):)

    VastaaPoista
  2. Alennuksesta 32£ elikkä euroina se tekis n. 37€ :)

    VastaaPoista

Muistathan jättää kommenttia, toiveita, ehdotuksia tai muuta ihanaa! ;)


Yhteydenotot: beyondwords@hotmail.fi